Miksi joku ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla? Ihailetko jonkun tuntemasi henkilön tekemistä tai kummasteletko jonkun toisen toimintaa? Mistä ihmisten käyttäytyminen johtuu?
Ihminen päättelee ”pitkän kaavan kautta” analyyttisesti. Kuitenkin suurin osa ihmisen päätöksistä, käyttäytymisestä, sanomisista, teoista jne. perustuu intuitiivisesti silmänräpäyksessä tulleeseen ajatukseen / tunteeseen. Kuinka organisaatioissa onnistutaan johtamaan tuota silmänräpäystä? Ohjeistamalla vai kehittämällä yhteistä näkemystä analyyttisesti ja siten yksilöiden intuitiivista toimintaa?
Joku teistä saattaa nyt ajatella, että ihan puppua. Ei silmänräpäystä voi organisaatiossa johtaa! No haastavaa se on. Mutta koska se kuitenkin jokaisen kohdalla toteutuu, niin eiköhän ole syytä edes yrittää.
Useimmiten ihminen siis käyttäytyy intuitiivisesti. Se perustuu siihen, että hän ajattelee oman analyyttisesti syntyneen mallinsa mukaan. Hänelle on tullut tiettyjä mielensä luomia uskomuksia, joihin intuitio perustuu. Ne uskomukset taas perustuvat arvoihin. Ja arvot ovat peräisin hänen kodistaan, kasvatuksestaan, ympäristöstään, kavereistaan, työelämästä jne. Pitkä päättely! Oleellista tässä on, että jos halutaan muuttaa hänen käyttäytymistään – siis intuitio toimintaa – niin arvoilla on merkittävä rooli ja niihin täytyy vaikuttaa. Arvot kun viestivät, mitkä periaatteet ohjaavat toimintaa.
Kyselyjeni ja kokemukseni perusteella harvoissa organisaatioissa arvot ovat aidosti osa toimintaa. Kun arvoja ei osata nimetä ja niiden sisältöä kertoa, niin arvojen merkityksellisyyttä ei oikeasti käsitetä ja hyödynnetä käyttäytymisen – tekojen – oleellisena tekijänä. Silloin ei kyetä johtamaan yhteistä ajattelua eli organisaatiokulttuurin matka ei etene. Niinpä ei tavoitteellisesti, määrätietoisesti ja systemaattisen loogisesti muodostu voittavaa joukkuetta.
Myös yksilötasolla taitaa olla niin, että harva meistä osaa kysyttäessä nimetä henkilökohtaisia arvojaan. Se kertoo siitä, että niiden sisällöstä ei ihmisten arjessa puhuta, vaikka tiedostettaisiinkin jollain tasolla arvojen merkityksellisyys. Oma henkilökohtainen itsensä johtamisen matka ei myöskään onnistuneesti etene, jos ei tapahdu samanlaista rakentamista ja asioiden kytkemistä kuin organisaatiotasolla.
Tässä voisi kirjoittaa arvoista ja niiden sisällöstä vaikka kuinka paljon, mutta edellä olen ilmaissut oleellisen. Arjen vuorovaikutuksessa keskustelu arvoista ja niiden käytännön sisällöstä työssä mahdollistaa kulttuurinmukaiset tavoitellut teot. Tuo vuorovaikutus – arvokeskustelu – kehittää yhteistä ajattelua ja tuo siten sisältöä tekemisiin silmänräpäyksessä!
Arvot mekin ansaitsemme! Antoisaa matkaa!
Jari
Jari Karjalainen on organisaatiokulttuurin kehittäjä, joka haluaa luoda voittavia joukkueita ja tuloksekkaita huipputyöpaikkoja.
Ole ihmisiksi – organisaatiokulttuurin johtamisen tasonnosto 