Arvaa mitä! Nyt paneudumme tiedolla johtamiseen. Ja eri lailla kuin ehkä kuvittelit. Nimittäin jokseenkin hyödyntämätön tieto on työpaikkaan liittyvät ihmisten tunteet.
Suurin osa ihmisen päätöksistä, käyttäytymisestä, sanomisista, teoista jne. perustuu intuitiivisesti silmänräpäyksessä tulleeseen ajatukseen / tunteeseen. Tätä tukee eräästä artikkelista lukemani tieto, että intuition prosessointikyky on 11 miljoonaa bittiä sekunnissa, kun taas järkemme prosessointikyky on vain 50 bittiä sekunti.
Tunteiden merkityksestä puhutaan paljon. Tuodaan esille, miten tärkeää olisi tiedostaa niiden läsnäolo ja siten hyväksyä tunteet työpaikoilla. Olen kuullut useita esityksiä tunteista – jotkut hyvinkin tieteellisiä ja jotkut hieman viihteellisiä. Yhteistä niille on ollut, että tunteet ovat tärkeitä. Mutta eivät nuo esitykset oikein ole minulle avanneet, miten tunteet tuodaan työpaikan arkeen.
Kuinka noita tunteita sitten voisimme hyödyntää organisaatioissa? Keino on varsin yksinkertainen. Ollessamme ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tai toisaalta myös itse omaa käyttäytymistä arvioitaessa eteneminen on seuraava: huomaa tunne, nimeä se, tulkitse sen viesti ja koeta sitten vaikuttaa siihen.
Organisaation olemassaolo perustuu asiakkaan tai vastaavan auttamiseen jossain hänen tarpeessaan. Onnistuaksemme siinä meidän olisi hyvä tunnistaa, mitä he kokevat kohdatessaan meidän palvelumme joko suoraan tai välillisesti. Usein tehdään tyytyväisyyskyselyjä onnistumisestamme: anna joku numeroarvio ja mitä hyvää tai kehitettävää olisi. Olisiko sittenkin parempi kysyä asiakkaalta, mitä tunteita koit ja missä käytännön tilanteissa? Saisimmeko näin sanoittamalla täsmällisempää tietoutta asiakkaan kokemuksesta?
Lisäksi entä jos etukäteen miettisimme palveluprosessimme kokonaisuutta asiakkaan tunnekokemusten kautta. Mietittäisiin missä käytännön palvelutilanteissa haluaisimme asiakkaan kokevan minkäkin tunteen. Tai mitä tunteita toivoisimme asiakkaan kokevan kohdatessaan pelkästään tuotteemme. Näiden ”tunnetavoitteiden” määrittelyn jälkeen alkaisimme suunnitella, miten käytännön toimia tekisimme onnistuaksemme kyseisen tunteen herättämisessä asiakkaissa ”silmänräpäyksessä”. Vaikuttavaa!!!
Toisaalta organisaation tehtävä on auttaa työntekijöitä tuossa asiakkaan auttamisen perustehtävässään sekä auttaa esihenkilöitä mahdollistamaan työntekijöiden onnistumisen. Vastaavasti kuin asiakkaiden kanssa, hahmottaisimme työntekijöiden kanssa, mitä tunteita työssä koetaan ja missä tilanteissa. Silloin meillä olisi tietoa heidän työenergiansa johtamiseen. Kun tietäisimme täyttymyksen tunteen, niin sitä lisää ja pettymyksen tunteen kohdalla miettisimme, kuinka sitä saisi vähennettyä.
Sanotaan, että tunneälykkyys kasvaa, mitä monipuolisemmin nimeämme tunteita. Lisäksi mm. aivot rauhoittuvat, kun pystytään nimeämään tunteita. No aletaan nimeämään!
Sanoittamalla vaikuttavuutta – olkaa ihmisiksi!
Jari
Jari Karjalainen on organisaatiokulttuurin kehittäjä, joka haluaa luoda voittavia joukkueita ja tuloksekkaita huipputyöpaikkoja.
Ole ihmisiksi – organisaatiokulttuurin johtamisen tasonnosto 